“Leikkiin uskaltaa heittäytyä, kun unohtaa turhan häpeilyn”

Kotimme on 1960-luvun lopussa rakennettu tiilitalo Turun seudulla Raisiossa. Olemme asuneet täällä jo 20 vuotta, ja sinä aikana tehneet kaksi kokonaisvaltaista remonttia. Viimeksi uusimme kotiamme muutama vuosi sitten, kun lapsemme muuttivat omilleen. Ajattelen, että tämä on nyt loppuelämäni koti. Se on suunniteltu meille kahdelle aikuiselle, jotka tapaamme täällä perhettämme ja ystäviämme. Ensimmäinen sisustukseni oli tyyliltään valkoinen ja suosin kirsikkapuuta, nyt valitsin materiaaleiksi tammea ja mustaa. Tämänhetkisistä Aarikan väreistä kotiini sopivat luontevimmin mustat ja valkoiset tuotteet, mutta kokeilen mielelläni myös värejä. Värit tuovat kotiin sitä pientä muutosta, jota aika ajoin toivon piristykseksi. Rakastan myös Aarikan messinkisiä vintage-esineitä.

Miten leikki näkyy elämässäsi ja kodissasi?

– Ennen Aarikkaa kehitin työkseni Muumilelujen tuoteryhmää, joten leluilla on leikitty paljon niin omien lasten kanssa kuin työnkin vuoksi. Kotonani se näkyy muutamina harkittuina ja ehkä yllätyksellisinäkin värillisinä tuotteina, kuten vaikkapa pinkkeinä aasialaisina leijonapatsaina. Vaihtelen kodin järjestystä ja tuon vuodenajat ja sesongit näkyviin.

Miten leikkiin uskaltaa heittäytyä?

– Uskallusta löytyy, kun ei ota itseään liian vakavasti ja unohtaa turhan häpeilyn. Koen, että se on rohkeutta tehdä asioita eri tavalla kuin ehkä odotetaan.

Miksi elämään pitäisi suhtautua enemmän leikillä?

– Ajattelen, että ihminen on kanssaeläjilleen paljon kivempi, kun ei ole kireä ja suhtautuu elämään rennosti.

– Vuonna 2009 kävimme yrityksemme Martinexin kanssa Aarikassa esittäytymässä silloiselle toimitusjohtajalle Sarianna Partaselle, Pauliina Aarikalle ja hallituksen jäsenille taka-ajatuksenamme selvittää, josko voisimme tehdä yhteistyötä. Heitimme ilmaan ajatuksen jopa yrityksen ostamisesta. Seitsemän vuoden jälkeen ehdotukseemme vastattiin, ja Aarikkalaiset tarjosivat yritysostoa. Vain kaksi päivää myöhemmin matkasin neuvotteluihin, ja kaupat Aarikasta lyötiin lukkoon keväällä 2017. Toimitusjohtajana olen työskennellyt vuodesta 2018 alkaen, ja kodin sekä korujen tuotepäällikkönä 2020 alkaen.

Miten Aarikan tarina koskettaa sinua? 

– Koen, että on etuoikeus jatkaa Kaija Aarikan ja hänen tyttäriensä perintöä. Pidän siitä, miten Kaijalle tuotteiden teollisen valmistamisen mahdollisuus oli tärkeä osa tuotesuunnittelua. Kun valmistamme Pässiä, joka on täysin käsityötä, on tärkeää muistaa, että tuotteiden pitää olla myös kaupallisia ja monistettavia, jotta yritys menestyy.

Miten Aarikka liittyy sinun omiin muistoihisi? 

– Aarikka on minulle tuttu Turun liikkeestä, jossa teinityttönä kävin ihailemassa erityisesti hopeakoruja. Niitä minulla oli käytössä 1990-luvulla.

Muistatko jonkin Aarikan tuotteen lapsuudenkodistasi? 

– Meillä oli lapsuudenkodissani keltaisista polystyreenistä valmistetut muoviset Discus-tilanjakajaverhot. Muistan myös anopin kotona olleen metallisen ikkunamobilen, joka oli tuttu lähes kaikista suomalaisista kodeista siihen aikaan. 

Oletko joutunut tekemään kompromisseja kodin sisustamisessa?

– Minulla on ihana mies, joka antaa minun toteuttaa kodin sisustamista sataprosenttisesti yksin. Säästän mieluummin sitä tuotetta varten, jonka todella haluan, kuin teen kompromisseja. Nuoresta asti minulla on ollut motto, että köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa. Aikanaan ostin laatusängyn osamaksulla ensimmäiseen kotiin, ja vielä nykyäänkin se on mökillämme. Huollan ja verhoilutan kalusteita, ja saan siten niille rutkasti lisää käyttöaikaa. Sohvamme on päällystetty uudelleen kaksi kertaa ja ensimmäinen Howard-nojatuolimme jo kolmesti.

Kotisi kuulostaa mielenkiintoiselta yhdistelmältä uutta ja vanhaa, miten Aarikka täydentää sitä?

– Pohdin joskus, olisikohan minulla näin paljon Aarikkaa, jos emme omistaisi firmaa – ehkäpä ei, mutta nyt tilanne on tämä. Aarikan kynttilänjalat ovat kaikkien meillä käyvien ihastuksen kohteena, ja myös vintage-esineet ovat saaneet paljon huomiota. Minun ystävilleni Aarikka on tuttu hopea- ja puukoruista, ja olen huomannut, että aikanaan kodin tuotteet ovat ehkä hieman jääneet vahvan korumuotoilun varjoon. Nyt haluamme näyttää, kuinka monenlaisiin koteihin Aarikka sopii.

Riia, kotisi jouluinen ilme syntyy Aarikan tuottein. Mitä valitsit kotiisi?

– Tänä vuonna pehmeät Aarikan koristetontut tervehtivät sisääntulijaa. Aarikan tontut ja Pakkas-hahmot pääsevät koristamaan olohuoneen tasoja, ja kynttiläjalkoja on kaikkialla. Rosollikranssilla somistetuista Nuppu-kulhoista nautitaan joulupuuro ja glögi juodaan Nuppu-mukeista.

Mistä joulun tunnelma kotonasi syntyy?

– Kynttilöistä, jouluvaloista ja kolmesta joulukuusesta, jotka päätimme tyttäreni kanssa viime vuonna laittaa esille yhden kuusen sijaan. Kolmesta kuusesta tuli heti traditio. Kullakin kuusella on oma paikkansa ja tyylinsä. Musiikki viimeistelee tunnelman.

Millainen on joulusi väriskaala, ja kuinka se poikkeaa arkisesta kodin ilmeestä?

– Jouluun valitsen aina valkoisia kukkia ja havuja. Punaista väriä tulee mukaan kattauksessa. Kuusenkoristeet ovat erilaisia kaikissa kuusissamme. Yhdessä on ”kristallia”, toisessa valkoista ja ovensuun pikkukuusessa Aarikan vanhoja puukoristeita.

Miten joulu hiipii kotiinne, mitä koristeita laitat ensin esille?

– Meidän joulumme on aikaistunut vuosi vuodelta, ja joulukuuset laitetaan esille jo marraskuussa. Joulumusiikki soi lähes tauotta jouluun asti, mutta heti uudenvuoden jälkeen haluan siivota koristeet varastoon. Odotus ja tunnelmointi ennen joulua on minusta mukavampaa kuin se, että joulua pitkittää sen jälkeen.

Millaisia materiaaleja valitset joulun kattaukseen?

– Katan juhlakattauksen pellavaliinoille ja somistan sen havuilla, valkoisilla hyasinteilla ja lukuisilla kynttilöillä.

– Se olisi suurikokoinen ja näyttävä Kuningatar-maljakko, joka toimii kynttilänjalkana tai maljakkona.

Mikä Aarikan tarinassa ja historiassa koskettaa sinua? 

– Merkityksellisintä on ollut Kaijan kyky tehdä designia aina kunkin ajan tarpeiden mukaan. 1970-luvulla kun rahaa oli kriisien vuoksi niukemmin käytössä, keksittiin edullisempia tuotteita. Ja kun kansa halusi vaikkapa kännykkätelineitä, Aarikka oli mukana niitä tekemässä.

Muistatko missä ja milloin näit Aarikan tonttuja ensimmäisen kerran? 

– Muistan hyvin! Se oli Finnairin lentokoneessa 27.12.1996, kun lensimme Amerikkaan. Heillä oli koneessa käytössä Tonttu-serviettirenkaat. Hankin niitä silloin koko suvun tarpeisiin joulukattausta varten. Sen jälkeen tonttuvillitykseni on vain kasvanut, ja lopulta räjähtänyt käsiin.

Mitä paketoisit lahjaksi Aarikan valikoimasta? 

– Tämän joulun paketteihin käärin Prinsessa- ja Prinssi-kynttiläjalkoja ja nahkalaukkuja. Itselleni hommaan lahjaksi Nuppu-valaisimet. Joulukukat toimitan tänä vuonna Kupla-vaasin kera.