Noora Hautakangas

TEKSTI JA STAILAUS: JONNA KIVILAHTI | KUVAT: KRISTA KELTANEN

NIMI: Noora Hautakangas
AMMATTI: Relove-ketjun yrittäjä
IKÄ: 40
ASUINPAIKKA: Kaartinkaupunki
MISTÄ INNOSTUN JUURI NYT: Lintujen laulusta ja kevään sekä kesän tulosta
LEMPIVÄRI: Fuksian pinkki ja vihreä
LEMPIMATERIAALI: Luonnonmateriaalit, varsinkin silkki ja kashmir
SUOSIKKIPAIKKA: Pohjanmaalla Soinissa lammen rannalla
LEMPIKORU: Äidin korulaatikosta peritty 80-luvun sormus
LEMPILEIKKI:  Rakastan lautapelejä, suosikkejani ovat Mastermind ja Scrabble


Yrittäjä Noora Hautakangas rakastaa värejä ja vaatteita, joilla on tarina. Noora leikittelee asusteilla, tyyleillä ja koruilla myös työssään ja ajattelee, että pukeutumisessa rajat on tehty vain rikottaviksi.

Noora, miten leikki näkyy pukeutumisessasi?

Yhdistän kaikenlaista rohkeasti, ja ajattelen että pukeutumisen säännöt on tehty rikottaviksi. Nuorempana pohdin voiko vaikkapa kultaa ja hopeaa yhdistää, tai punaista ja pinkkiä, jos tyylioppaat niin väittivät, mutta nykyään viis veisaan ohjeistuksista. Kaikkea voi pukea yhdessä, jos päivän tyyli siitä kivasti syntyy. Joskus olen minimalisti, joskus boheemin runsas, aivan päivästä riippuen. Miksaan huoletta värejä ja kuoseja, enkä mieti sääntöjä. Työni Relove-ketjun yrittäjänä avaa näköalapaikan second hand -muodin valikoimiin, ja hankin lähes kaikki vaatteeni käytettyinä.

Miten leikki näkyy elämänasenteessasi? 

Ajattelen, että elämää ei pidä ottaa liian vakavasti. Suhtaudun siihen ilolla, uteliaisuudella ja varsinkin pukeutuminen on harmitonta leikkiä. Nuorempana mietin turhaan mitä muut ajattelevat, nyt olen armollisempi ja teen omat päätökseni.

Miten kuvailisit pukeutumistyyliäsi?

Koko vaatekaappini kulmakivi on second hand. Hankin tosiaan melkein kaiken second handina. Olen käytännönläheinen, ja asun pitää olla helppo ja hyvä arjessa. Töissä saatan siirtyä päivän mittaan tehtävästä toiseen, eikä aikaa ole vaatteiden pohtimiseen. Pukeudun myös juhlaan mukavasti, asun pitää tuntua hyvälle päällä. Saatan pitää samaa asua vaikka monta päivää peräkkäin, jos se sattuu sopimaan sen hetken olooni. Tuuletan ja huollan, ja puen taas aamulla päälle.

Mikä on pukeutumisesi punainen lanka?

Second hand ja Slow Fashion, sanoisin. Second hand on siitä haastava tapa pukeutua, että juuri sitä vaatekappaletta mitä etsit, ei aina löydykään tuosta vaan. Odottaminen ja etsiminen kasvattaa malttia, ja tulee todella tarkkaan mietittyä, tarvitsenko vaatetta ylipäänsä ollenkaan. Second hand on kestävä ja ympäristölle lempeä tapa pukeutua. Lainaan myös mieheni vaatekaapista paitoja ja blazereita.

Miten tyylisi syntyi, mistä inspiroiduit? 

Tyylini on syntynyt vuosien mittaan siitä oivalluksesta, että kokeilemalla se oma tyyli syntyy ja löytyy. Olen myös ymmärtänyt, ettei tarvitse valita vain yhtä tyyliä: tänään voin olla tätä ja huomenna tuota.

Mikä on suosikkituotteesi Aarikan valikoimasta?

Ihastuin Aarikan kesämalliston Merilii-mekkoon ja samaa kuosia toistaviin Tuike-housuihin. Ne ovat ihanan boheemit yhdessä ja toimivat hyvin myös erikseen. Housuihin voisin yhdistää rennon collegen ja mekossa pärjäisin niin rannalla kuin kesäjuhlissa. Myös pörröinen neuletakki on hurmaava.

Jos olisit joku Aarikan koruista, mikä olisit?

Olisin valtava puuhelmi. Muistan Aarikan helmet jo lapsuudesta äidin korulippaasta. Puu materiaalina on aina viehättänyt minua.

Millaiset materiaalit ja kuosit puhuttelevat sinua?

Pidän luonnonmateriaaleista. Pellava on suosikkini varsinkin kesää kohti mentäessä. Pellava kestää pesua ja pitämistä, eikä vaadi edes silittämistä. Kerrospukeutuminen inspiroi ja yhdistelen mielelläni luonnonmateriaaleja.

Miten ilmaiset itseäsi korujen kautta?

Joskus puen niukasti koruja ja joskus kuorrutan kaulani, ranteeni ja sormeni koruröykkiöin. Tyyli vaihtelee tosiaan aivan päivästä riippuen. Puen koruja myös poikkeuksellisin tavoin: kietaisen pitkän kaulakorun vyöksi tai kieputan moneen kertaan ranteen ympäri.

Puu on materiaalina merkityksellinen Aarikan valikoimassa. Mitä puu merkitsee sinulle?

Olen kotoisin Pohjanmaalta metsän keskeltä, ja on luontevaa valita puu materiaaliksi. Isäni on metsuri, ja puun tuoksu on tuttu aivan lapsuudenmuistoista saakka. Taidan olla pienen metsäpläntin omistajakin. Myös omissa myymälöissä puu toistuu somisteena. Isäni kaatoi puut, äiti maalasi ja me yhdessä kiinnitimme Töölön myymälään puunrunkoja somisteeksi. Tuoreen puun tuoksua ei voita mikään.