1970-luku
Aarikka selviää 1970-luvun yhteiskunnallisen kuohunnan pyörteissä ilman suurempia konflikteja, sillä iloinen ja värikäs Aarikka-tyyli mielletään demokraattiseksi, kaikille nuorekkaille kuluttajille sopivaksi tyyliksi.
Uusia liikkeitä perustetaan tiuhaan tahtiin. Omat myyntipisteensä saavat mm. Jyväskylä ja Hakaniemen halli. Helsingin sydämessä liikkeiden nimet ovat Manta, Pikku-Espa ja Iso-Espa. Ulkomaisia asiakkaita hankitaan messuilla New Yorkista Tokioon. Tuotannosta yli puolet päätyy vientiin.
1970-luvulla Kaija inspiroituu eläinkunnasta, ja Aarikan puutuotteiden koko kasvaa. Nyt syntyvät numeroidut puuveistokset Tiira, Kukko ja Kurki. Puupalloista koottavasta Pässistä, sisukkuuden symbolista, tulee suosittu yrityslahja, joka päätyy mm. Japanin keisarinna Mishikon ja Metallica-yhtyeen jäsenten kokoelmiin. Merkittäviin Aarikan eläinhahmoihin kuuluu myös Suomen Syöpäyhdistyksen varainkeruuseen suunniteltu kampanjahiiri, jota valmistetaan yli miljoona kappaletta.


1970
Hopeakorujen näyttävä studiomallisto.
Puun ohella Kaijaa inspiroi hopea. Aarikan omien hopeakorumallistojen lisäksi hän suunnittelee mm. kokoelman uniikkeja, näyttävän kokoisia hopeakoruja, jotka päätyvät Saksaan. Kaijan hopeakoruja esitellään myös Väinö Aaltosen museossa Turussa.
1970
Värikkäät sisustustuotteet nousevat.
Valmisvaatteet vakiinnuttavat asemansa itsetehtyjen vaatteiden kustannuksella. Muuttuneessa markkinatilanteessa Aarikalla luovutaan nappien valmistuksesta. Nyt panostetaan sisustuoteisiin, joille on kaupungistumisen ja voimakkaan muuttoliikkeen seurauksena kysyntää. Aarikan menestystuotteiksi nousevat pellistä valmistetut värikkäät säilytyspurkit, lautaset ja tarjottimet.

1970
Inspiraatiota lasista.
Aarikan tuotteiden lisäksi Kaija ehtii suunnitella myös muille yrityksille, mm. kuoseja Euran paperin ja Tampellan tuotteisiin. Sarjatuotannon vastapainoksi syntyy paljon uniikkeja teoksia.
Myös lasihytit tulevat Kaijalle tutuksi. Humppilan lasitehtaalle hän suunnittelee Heiniä kainalossa –sarjan ja peililasista uniikkiteoksia. Ruotsalaisella Hyllingen-lasitehtaalla syntyy studiolasia. Suomen lasimuseossa järjestetään Kaijan yksityisnäyttely 1975.

1960-1970 luku
Lelut
Aarikan puulelut niittävät mainetta kotona ja maailmalla. Ne ovat ajan hengen mukaisesti kehittäviä, kunnollisia ja oivaltavia. Lelujen suunnittelusta vastaavat Jorma Vennola ja Pekka Korpijaakko. Vuonna 1968 Pujo valitaan New Yorkissa vuoden kehittävimmäksi leluksi, ja 1970 Tanskasta napataan vuoden leluvalmistajan palkinto. Uusia lelu-malleja saadaan myös järjestämällä suunnittelukilpailuja. Aarikan Fredrikinkadun liike kulkee nimellä Lasten Aarikka. Sen tuotevalikoimaan kuuluu myös tarkoin valikoituja ulkomaisia leluja.